23.3.2014

Kuvitetut kuulumiset keväisestä BG:stä

Leivottiin laskiaspullia

Aurinkoista on ollut

Käytiin hiihtämässä


Ajoin ambulanssilla sairaalaan kun kaaduin rinteessä(käsi jo melkein normaalissa kunnossa)

Schwartzach

Piknik Graukogelilla

Auringonottoa

Skeittiparkissa

True skeittari (not)

Grillausta

Keväinen Bad Gastein

Terveppä terve kaikille taas kerran. Tänne Bad Gasteiniin kevät on tullut oikein kohinalla ja lämpötila kylässä on lähennellyt jo kahtakymmentä astetta, tosin ensi viikoksi on luvattu taas vähän viilenevää, ja huomenna pitäisi dumpata lunta oikein kunnolla, sitä odotellessa. Aurinkokin on paistanut lähes joka päivä, mikä edelleen tehnyt ulkona oleskelusta miellyttävää. Laskeminen on jäänyt vähän vähemmälle tässä viime viikkoina useista syistä, mistä toki säiden lämpeneminen ja lumen sulaminen on yksi. Viime viikolla en kuitenkaan pystynyt laskemaan kuin yhtenä päivänä sen takia, kun olin sairas. Sitkeä tuo flunssa olikin, mutta nyt se on sitten viimein selätetty. Tosiaan viime viikolla minulla oli joka toinen päivä kuumetta ja aina kun luulin parantuneeni, niin sairas olo palasi, ja jouduin olemaan kotona tosi paljon. 

Tämän viikon alussa kun vihdoin pääsin rinteeseen, enkös sitten kaatunutkin ja siihenpä loppui se laskettelu siltä erää. Olimme siis Sportgasteinissa, ja iltapäivän puolella lumi alkoi olla jo aika sohjoista, eli ei missään parhaassa kunnossa. Vauhtia taisi olla liikaa ja jotenkin onnistuin tökkäisemään laudan etukantin lumeen ja kaaduin naama ja vasen käsi edellä maahan. Käteen sattui kaatumisen jälkeen todella paljon, joten mentiin näyttämään sitä ensiapuun. Ensiavussa sanottiin että kannattaa lähteä sairaalaan varmistamaan ettei mikään ole poikki. Tilasivat ihan ambulanssinkin, vaikka kyseessä nyt ei ihan mikään kauhean vakava tapaturma ollut. Ajeltiin sitten ambulanssilla Schwartzachiin 60 kilometrin päähän, missä lähin sairaala sijaitsi. Siellä otettiin röntgenkuvat ja lääkäri katsoi kättä, ja lopputuloksena sitten totesi että ei ole murtunut eikä muuta vakavaa, pelkästään venähtänyt. Määräsi lepoa ja särkylääkettä :D Täytyy kyllä sanoa, että todella hyvin toimii tämä sairaalasysteemi täällä Itävallassa. Ambulanssikyydistä ja sairaalassa käynnistä minun ei tarvinnut maksaa mitään, kun näytin Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja E-Cardin (minkä saa jos työskentelee täällä). Koko lääkärissä käyntiin aikaa kului ehkä puoli tuntia, minkä en voisi mitenkään kuvitella olevan mahdollista Suomessa, missä tuntuu että joutuu odottamaan aina, jos haluaa julkista terveydenhoitoa. 

Tiistaina sattuneen tapaturman jälkeen olen sitten lepuuttanut kättä, ja nyt pystyn liikuttamaan sitä melkein normaalisti, tosin en voi painoa kauheasti varata ja ihan taakse liikuttamaan, ja kipuakin on välillä erityisesti olkapäässä. Tänään kuitenkin uskaltauduin taas laskemaan ja sujui ihan hyvin.

Onneksi nyt keväällä on kaikenlaista muutakin kivaa tekemistä, kun laskemaan ei ole päässyt. Ollaan hengailtu useina päivinä läheisessä skeittiparkissa, jossa on siis skeittaustelineitä, penkkejä, ja myös jalkapallo/koripallokenttä. Pojat on skeittaillut ja kuten kuvasta näkyy myös minä olen kokeillut vähän. Musiikkia kuunnellessa ja auringossa istuessa aika on kulunut tosi rennosti ja mukavasti. Eilen raahattiin grilli parkkiin ja grillailtiin lihaa ja tehtiin hampurilaisia. Piknikkejä täällä on muutenkin nyt ilmojen helliessä harva se päivä, esimerkiksi torstaina oli piknik Graukogelilla, ja siellä istuskeltiin aurinkotuoleissa, kuunneltiin musiikkia ja syötiin ilmaista ruokaa. Nyt ei oikeastaan enää harmita niin paljon, että lumitilanne ei ole niin hyvä, koska on niin mukavaa, että on kevät ja lämmintä ja aurinko paistaa. Rusketustakin on jo tarttunut!

Tällaista tänne kuuluu. Huomiseksi on luvattu lumisadetta, joten mennään varmaan suht ajoissa rinteeseen katsomaan, josko saatais vielä nauttia kauden viimeisistä puutereista. Hyvää kevättä sinne Suomeenkin!

4.3.2014

3 kuukautta BG:ssä, 1 jäljellä

Hei vaan kaikki. Tämä postailu on hieman jäänyt, pahoitteluni siitä. Olen yrittänyt nauttia täällä Bad Gasteinissa olosta täysin rinnoin, kun täällä vielä olen. Maaliskuu vaihtui tuossa pari päivää sitten ja se sai tajuamaan, että täällä oloa on jäljellä enää yksi kuukausi, ja pelottaa että sekin hurahtaa menemään ihan liian nopeasti. Mutta ei pidä ajatella liikaa vaan keskittyä täysillä tähän hetkeen.

Täällä ei ole tapahtunut sen kummempia, laskettua on tullut taas lähes joka päivä, tai jos ei jokapäivä niin ainakin se 5 päivää viikossa. Lauantaisin minulla on ollut nyt jo 3 viikon ajan töitä, ja ihan mukavaa että saa vähän rahaa, kun täällä sitä kuluu aika paljon kaikkeen. Minulla siis on rahaa vielä ihan hyvin jäljellä, mutta haluiaisin että Suomeen mennessä minulla olisi vielä ihan reilusti jäjlellä, sillä muutan suoraan Suomeen palattua omilleni. Mutta eiköhän tuota jää. 

Toissaviikon viikonloppuna saatiin tänne tääs parin päivän aikana ihan reilusti lunta, mutta sitten viikon alkaessa sää seestyi ja koko viikko saatiinkin nauttia todella upeasta aurinkoisesta säästä. Muutama aurinkoinen päivä tuli vietettyä myös parkissa, minne allekirjoittautunutkin on nyt vihdoin uskaltautunut hyppimään, tosin toistaiseksi vielä niistä pienimmistä hyppyreistä :D Mutta nyt kun lumen tulosta alkaa olla jo puolitoista viikkoa, niin luultavasti parkissa tulee vietettyä enemmänkin aikaa, jos lunta ei ala pian taas tulla. Jospa sitä sitten uskaltaisi niihin seuraavaksi isoimpiin hyppyreihin ja kokeilemaan jotain yksinkertaisia temppuja.

Useamman kerran ollan oltu porukalla myös Graukogelilla, joka on pienuudestaan huolimatta ihan jees paikka. Parasta Graukogelissa on se, että siellä ei ole juuri koskaan ketään, ja rinteet on aina todella hyvässä kunnossa, eli saa painella menemään melkein millaista vauhtia vaan. Sen sijaan siitä, kun viimeksi olin Sportgasteinissa, alkaa olla jo useampi viikko, joten sinne haluan taas pian mennä. Mutta mikä parempaa, meillä on Tarun kanssa suunnitelmissa torstaina lähteä Schladmingiin laskemaan. Sinne kestää mennä junalla suunnilleen yhtä pitkään kuin Salzburgiin täältä, eli noin puolitoista tuntia. Meidän kausikortit on voimassa myös siellä, eli reissusta ei tosiaan tule muita kuluja kuin junamatkat, ja tietysti ruoka. Odotan innolla, toivottavasti sää tulee olemaan hyvä!

Mitäs muuta tänne kuuluu kuin laskettelua.. No ainakin Milchofin porukan kanssa hengailua. Oon tosi iloinen että muutin tänne, ihan mahtavaa porukkaa. Ja mitä pidempään oon täällä asunut, sitä läheisemmältä porukka tuntuu. Mietin jo sitä miten ikävä kaikkia näitä ihmisiä tulee kun joutuu menemään takaisin Suomeen! Toki on mukava palata Suomeen näkemään taas vanhoja ystäviä :) 

Viime perjantaina Stubnerkogelbahnin parkkipaikalla järjestettiin DJ Battle, ja kyseessä oli siistimpi tapahtuma kuin osasin odottaakkaan. Neljän eri baarin DJ:t soittivat musiikki ja battlasivat siitä, kuka on paras. Saatiin kuulla todella hyvää tanssimusaa ja bilettää kunnolla illan pimetessä. Meikäkin pääsi vetämään pitkästä aikaa hoppirinkiin, kun sellainen yhden DJ:n vuorolla muodostettiin:) Jos jotain minulla on ikävä Suomessa, niin tanssitunteja ja workshoppeja! Täällä tanssittua tulee lähinnä baarissa ja se nyt on mitä on. Mutta tosiaan, DJ Battlessa oli upea tunnelma ja voittokin meni oikeaan osoitteeseen eli kaikkien hiihtopummien ykkösbaarin Häggblomsin DJ:lle ;)














Tämmöistä tällä kertaa, hyvää laskiaistiistaita kaikille!